1. - ilmanvastus
2. - vierintävastus
3. - voimalinjan häviöt
4. - auton taustakulutus
5. - matkustamon ilmastointi
6. - akun sisäiset häviöt
7. - energian kokonaiskulutus
Miksi akun häviöteho on tärkeä?
- akun sisäiset häviöt kasvavat suurilla tehoilla sekä erittäin merkittävästi
kylmässä.
Kun akun navoista otetaan ulos jollain teholla sähköä, puretaan akun
kemmiallisesti varastoitua energiamäärää suuremmalla teholla.
Tuo erotus on häviöihin kuluva teho. Tässä tarkastellaan sen määrää
erilaisissa kuormitustilanteissa ja erilaisissa akun lämpötiloissa.

Kuva 6.1. Akun sisäinen häviöteho, Ploss, eri lämpötilossa kun akun navoista
otetaan ulos vakiotehot 10, 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80 ja 90 kW.
Akun OCV jännitteenä käytetty 370V joka vastaa karkeasti SoC Display ~70 %
Y-akselilla on häviöteho. X-akselilla lämpötila +25°C ... -20°C. Kuvaan merkitty vain havainnollistamisen vuoksi pisteet joissa akun sisäinen jännitehäviö ylittää 50V.
Tämä ei kerro siitä millä tavalla BMS rajoittaisi tehoa. Kuvan viesti on se että kylmissä oloissa "range" ei alene vain sen vuoksi että käyteään matkustamon lämmitystä.
Kuva kertoo myös siitä, että sähköautoon ei päde vanha oppi savupiippuautojen maailmasta, jonka mukaan reipas kiihdytys tavoitenopeuteen on taloudellista.
Sähköauton osalta asia on vastakkainen joka korostuu erittäin vahvasti kun akku on kylmä.
Huomautus
Laskenta on yksinkertaistettu malli, jonka tarkoitus on havainnollistaa
suuruusluokkia ja vaikutussuuntia.
Tarkoitus on esittää periaatetasolla yksinkertaistettu kuva akun sisäisten
häviöiden synnystä ja määrästä.
Esimerkkilaskelmissa käytetään Hyundai Ioniq Electric 28 kWh -mallin ajoakun
joitakin lähtöarvoja. Laskenta ei kuvaa tarkasti edes kyseisen auton akun
käytöstä.
Laskenta ei myöskään huomioi auton BMS mahdolisesti eri tilanteissa
asettamia rajoituksia!
Toisessa autossa on erilainen akun koko sekä NMC kemia erilainen. Fysiikan perusteet ovat kaikille samat.
En käsittele tässä lainkaan LFP tai muita akkutyyppejä.
Kun akusta otetaan energiaa ulos tai sinne ladataan
energiaa syntyy akun sisällä aina häviötä.
Häviöiden määrä ei ole vakio. Se vaihtelee.
Tällä sivulla akun osuus käsitellään lyhyenä käytännön kannalta olennaisena
yhteenvetona ja hiukan yksinkertaistetusti.
Akussa on kemiallisesti varastoituna energiaa. Sitä energiaa ei saada sinne sisään
talteen ilman häviöitä eikä sitä saada sieltä ulos ilman häviöitä.
- Kun akun navoista otetaan energiaa ulos sähkönä, osa muuttuu akun sisällä lämmöksi ja loput saadaan akun navoista ulos sähkönä.
- Kun akun napoihin syötetään energiaa sähkönä, osa muuttuu akun sisällä
lämmöksi ja loput varastoituu kemiallisesti.
Akun voi kuvitella olevan:
[(- napa)--G--vastus Ri Ω--(+ napa)]
Ri sisältää tässä yhteydessä resistiivisen ja kemiaan liittyvät vastukset.
"Lähdejännite" G riippuu akun varaustilasta jota kuvataan termillä SoC %.
Tyhjä akku: SoC 0% ja täysi akku SoC 100% jotka näkyvät yleensä auton informaationäytöllä.
Kun akku on "tyhjä" sen jännite on lähellä 300V ja kun se on täysi sen jännite
on lähellä 400V.
(kun puhutaan ns 400 V akuista.)
Ajatellaan vastusta Ri ikäänkuin se olisi yksi vastuskomponentti R vaikka se onkin paljon mutkikkaampi kokonaisuus.
Kun vastuksen R läpi kulkee virtaa syntyy vastuksessa lämpöä teholla P. P = R*I^2 auton merkistä ja mallista riippumatta.
Fysiikan lait
ovat samat kaikille, lämpöpatterille, kahvinkeittimelle, Teslalle, Jaguarille ja
jopa Kansan Vaunulle.
Pari havainnollistavaa esimerkkiä.
Molemmissa akun sisäinen Ri on 0,1 Ω.
Esimerkkiauton Ri on tuota luokkaa kun akun lämpötila on noin +10°C tai
hivenen ali.
Esim. 1.: Kuormitusvirta 20A.
Mikäli G jännite olisi 370 V olisi akun navoissa tuolloin 368 V jännite
ja akun sisällä Ri yli vaikuttaisi 2 V jännite.
Koska virta on 20 A olisi ulos tuleva teho 7360 W ja akun sisään
lämpötehoksi jäisi 40 W.
Akun kemialllista energiaa purettaisiin 7400 W teholla josta
lämpöhäviöinä akun sisällä 40W
Toisin sanoen ei juuri mitään.
Esim. 2.: Kuormitusvirta on 200A.
Mikäli G jännite olisi 370 V olisi akun navoissa tuolloin 350 V jännite
ja akun sisällä Ri yli vaikuttaisi 20 V jännite.
Koska virta on 200 A olisi ulos tuleva teho 70000 W ja akun
sisään lämpötehoksi jäisi 4000 W.
Akkun kemiallista energiaa purettaisiin 74000 W
teholla josta lämpöhäviönä akun sisällä 4000W
Toisin sanoaan hävikkiä on valtavasti. Lämmitää akkuakin jo ihan mehevästi.
Teho 10 kertainen mutta häviöteho akun
sisällä 100 kertainen. Fysiikka on sellaista.
Muilla sivuilla on esitetty tarvittavaa akusta otettavaa tehoa eri
ajonopeuksilla muutamin esimerkein.
Niitä on käytetty tässä akusta otettavina Pout
arvoina.
Ne eivät ole todellisia käytännön ajotilanteissa tarvittavia tehoja vaan aiemmissa yksinkertaistetuissa esimerkkilaskelmissa saatuja tehon tarpeita joilla ainoastaan on kuvattu niitä osatekijöiden periaatteita joista kokonais tehon tarve muodostuu.
Taulukossa on laskettuna esimerkin vuoksi kahdella erilaisella Ri arvolla Toinen Ri arvo olisi 67 mΩ 25 °C akun lämpötilassa. (uuden akun keskiarvo välillä SoC 30% - 95%) ja toinen 322 mΩ arvio noin -10 °C akun lämpötilalle.
Laskenta on tehty ( G )
jännitteellä 365 V (Joka tässä autossa on tyypillisesti noin SoC 63 %
tuntumassa).
Purkuteho Pchm jolla akun sisäistä kemiallista varausta kulutetaan.
Akun navoista ulos otettava teho on taulukossa Pout
Akku 25°C Pchm ja Akku -10°C Pchm tarkoittaa sitä tehoa jolla akun
sisäistä kemiallista
varastoa puretaan kyseisellä akun lämpötilalla.
Taulukossa laskenta perustuu arvoihin: OCV = 365V, Ri25°C = 0.067Ω ja Ri-10°C
= 0.322Ω
Pchm = (Pout*1000)/((OCV+SQRT(OCV^2-4*Ri*Pout*1000))/2)*OCV/1000
kertoimet 1000 on koska Pout tulee kW ja Pchm yksikkö halutaan taas kW
| 6a | ePri | 25°C batt | -10°C batt | C | 25°C batt | -10°C batt |
| . | Pout | Pchm | Pchm | Pout | Pchm | Pchm |
| km/h | kW | kW | kW | kW | kW | kW |
| 25 | 1.338 | 1.339 | 1.342 | 1.698 | 1.700 | 1.705 |
| 50 | 3.081 | 3.086 | 3.104 | 3.801 | 3.808 | 3.836 |
| 80 | 7.187 | 7.213 | 7.316 | 8.338 | 8.373 | 8.513 |
| 100 | 11.684 | 11.754 | 12.034 | 13.124 | 13.212 | 13.569 |
| 120 | 17.994 | 18.159 | 18.853 | 19.722 | 19.921 | 20.764 |
| 6a | ePri | 25°C batt | -10°C batt | C | 25°C batt | -10°C batt |
| . | Pout | Pchm | Pchm | Pout | Pchm | Pchm |
| km/h | kW | kW | kW | kW | kW | kW |
| 20 | 1.107 | 1.108 | 1.110 | 1.396 | 1.397 | 1.401 |
| 25 | 1.338 | 1.339 | 1.342 | 1.698 | 1.700 | 1.705 |
| 30 | 1.600 | 1.602 | 1.606 | 2.033 | 2.035 | 2.043 |
| 35 | 1.900 | 1.902 | 1.909 | 2.405 | 2.408 | 2.419 |
| 40 | 2.244 | 2.246 | 2.256 | 2.820 | 2.824 | 2.839 |
| 45 | 2.635 | 2.639 | 2.652 | 3.283 | 3.289 | 3.310 |
| 50 | 3.081 | 3.086 | 3.104 | 3.801 | 3.808 | 3.836 |
| 55 | 3.586 | 3.592 | 3.617 | 4.377 | 4.387 | 4.425 |
| 60 | 4.155 | 4.164 | 4.198 | 5.019 | 5.031 | 5.081 |
| 65 | 4.794 | 4.806 | 4.851 | 5.730 | 5.746 | 5.812 |
| 70 | 5.509 | 5.524 | 5.584 | 6.517 | 6.538 | 6.623 |
| 75 | 6.305 | 6.325 | 6.404 | 7.384 | 7.412 | 7.521 |
| 80 | 7.187 | 7.213 | 7.316 | 8.338 | 8.373 | 8.513 |
| 85 | 8.160 | 8.194 | 8.328 | 9.384 | 9.428 | 9.607 |
| 90 | 9.230 | 9.274 | 9.446 | 10.526 | 10.582 | 10.808 |
| 95 | 10.403 | 10.458 | 10.679 | 11.771 | 11.842 | 12.126 |
| 100 | 11.684 | 11.754 | 12.034 | 13.124 | 13.212 | 13.569 |
| 105 | 13.078 | 13.165 | 13.520 | 14.590 | 14.699 | 15.144 |
| 110 | 14.591 | 14.699 | 15.145 | 16.175 | 16.308 | 16.862 |
| 115 | 16.227 | 16.362 | 16.919 | 17.884 | 18.047 | 18.732 |
| 120 | 17.994 | 18.159 | 18.853 | 19.722 | 19.921 | 20.764 |
| 125 | 19.895 | 20.098 | 20.956 | 21.695 | 21.937 | 22.970 |
| 130 | 21.936 | 22.184 | 23.242 | 23.809 | 24.101 | 25.364 |
Taulukossa 6. lukuarvot ovat tehoja.
Taulukossa akun tehohäviöt ovat kohtalaisen pieniä. Tilanne ei suinkaan aina ole noin "kaunis".
Edelliset kaikki laskelmat joista muodostuu akusta ulos tarvittava teho Pout ovat tasamaan tasanopeus tehoja. Kun teho nousee virta nousee lineaarisesti silloin kun jännite on vakio mutta häviöt kasvavat esponentiaalisesti (x^2).
Tasanopeuksisessa ajossa tasamaalla tehot ovat varsin maltillisia. Kun autoa kiihdytetään otetaan akusta suurella teholla energiaa. Jarrutettaessa voimakkaasti, regeneroinnilla siirretään akkuun suurella teholla energiaa.
Näillä suurilla tehoilla häviöt voivat olla hyvinkin merkittäviä. Joskus jopa valtavia. Näitä häviöitä tarkastellessa ainoa joka oikeasti merkitsee on akun navoista otettava teho sekä akun ominaisuudet ja olosuhteet sekä akun varaustila.
Taulukossa 7. nämä on laskettu esimerkkiauton 28 kWh ajoakulle jonka kemia on NMC111.
Pout = akun navoista otettava teho
Pche = akun kemiasta otettava teho
loss = häviöteho joka muuttuu lämmöksi akun sisällä.
Laskennassa:OCV = 380V; Ri25 = 0.067Ω; Ri10 =
0.097Ω; Ri0 = 0.161Ω; Ri-10 = 0.322Ω; Ri-20 = 0.65Ω
Pche = (Ptout*1000)/((OCV+SQRT(OCV^2-4*Ri*Pout*1000))/2)*OCV/1000
Havainnollistamiseksi merkitty harmaalla alue jossa ylittyy
akun sisäinen 45V
jännitehäviö.
| T7 | +25 | +25 | +10 | +10 | 0 | 0 | -10 | -10 | -20 | -20 |
| Pout | Pche | loss | Pche | loss | Pche | loss | Pche | loss | Pche | loss |
| kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW |
| 30 | 30.43 | 0.43 | 30.63 | 0.63 | 31.08 | 1.08 | 32.33 | 2.33 | 35.75 | 5.75 |
| 60 | 61.77 | 1.77 | 62.64 | 2.64 | 64.66 | 4.66 | 71.35 | 11.35 | ||
| 90 | 94.11 | 4.11 | 96.22 | 6.22 | 101.48 | 11.48 | 124.64 | 34.64 |
| T7 | +25 | +25 | +10 | +10 | 0 | 0 | -10 | -10 | -20 | -20 |
| Pout | Pche | loss | Pche | loss | Pche | loss | Pche | loss | Pche | loss |
| kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW | kW |
| 5 | 5.01 | 0.01 | 5.02 | 0.02 | 5.03 | 0.03 | 5.06 | 0.06 | 5.12 | 0.12 |
| 10 | 10.05 | 0.05 | 10.07 | 0.07 | 10.11 | 0.11 | 10.23 | 0.23 | 10.50 | 0.50 |
| 15 | 15.11 | 0.11 | 15.15 | 0.15 | 15.26 | 0.26 | 15.54 | 0.54 | 16.18 | 1.18 |
| 20 | 20.19 | 0.19 | 20.28 | 0.28 | 20.47 | 0.47 | 20.98 | 0.98 | 22.22 | 2.22 |
| 25 | 25.30 | 0.30 | 25.43 | 0.43 | 25.74 | 0.74 | 26.57 | 1.57 | 28.71 | 3.71 |
| 30 | 30.43 | 0.43 | 30.63 | 0.63 | 31.08 | 1.08 | 32.33 | 2.33 | 35.75 | 5.75 |
| 35 | 35.59 | 0.59 | 35.86 | 0.86 | 36.48 | 1.48 | 38.27 | 3.27 | 43.53 | 8.53 |
| 40 | 40.77 | 0.77 | 41.14 | 1.14 | 41.96 | 1.96 | 44.39 | 4.39 | 52.32 | 12.32 |
| 45 | 45.98 | 0.98 | 46.45 | 1.45 | 47.52 | 2.52 | 50.74 | 5.74 | 62.69 | 17.69 |
| 50 | 51.22 | 1.22 | 51.80 | 1.80 | 53.15 | 3.15 | 57.33 | 7.33 | 76.00 | 26.00 |
| 55 | 56.48 | 1.48 | 57.20 | 2.20 | 58.86 | 3.86 | 64.19 | 9.19 | 100.14 | 45.14 |
| 60 | 61.77 | 1.77 | 62.64 | 2.64 | 64.66 | 4.66 | 71.35 | 11.35 | ||
| 65 | 67.09 | 2.09 | 68.12 | 3.12 | 70.55 | 5.55 | 78.87 | 13.87 | ||
| 70 | 72.43 | 2.43 | 73.64 | 3.64 | 76.53 | 6.53 | 86.80 | 16.80 | ||
| 75 | 77.81 | 2.81 | 79.22 | 4.22 | 82.61 | 7.61 | 95.22 | 20.22 | ||
| 80 | 83.21 | 3.21 | 84.83 | 4.83 | 88.79 | 8.79 | 104.22 | 24.22 | ||
| 85 | 88.65 | 3.65 | 90.50 | 5.50 | 95.08 | 10.08 | 113.96 | 28.96 | ||
| 90 | 94.11 | 4.11 | 96.22 | 6.22 | 101.48 | 11.48 | 124.64 | 334.64 |
Taulukossa 7. ilmenee kuinka suureksi häviöteho kasvaa hiukan isommilla tehoilla.
Se ei tule esiin niin selkeästi aiemmissa tasaisen nopeuden tasamaan taulukoissa. Suurempia tehoja tarvitaan kun kiihdytetään tai noustaan ylämäkeä sekä voimakkaammilla jarrutuksilla regeneroitaessa. Haviötehot yli 2 kW korostettu.
Huomaa, että erityisesti kylmällä akulla BMS saattaa rajoittaa huomattavasti maksimitehoa ja erityisesti mikäli SoC% on alhainen.
Akun napajännite ei saa alittaa BMS järjestelmälle valmistajan määrittämiä raja-arvoja.
Kun SoC% on alhainen on akun jännite alhainen. Siinä ei enää ole varaa Ri aiheuttamaan jännitehäviöön niin paljon kuin täydemmällä akulla. Erityisen voimakkaana tämä ilmiö nousee kylmällä akulla.
Taulukossa 7 esiintyviä tehoja ei esimerkkiautossa olisi mahdollista toteutua kaikissa tilanteissa koska BMS voisi omien sääntöjensä pohjalta rajoittaa.
Hyvin kylmällä akulla varsin lieväkin kiihdytys nostaa häviöt huomattavan suureksi. Erittäin kylmällä akulla aivan tasainenkin ajo, varsinkin mikäli mukana on lämmitystä joka kasvattaa akusta otettavaa tehoa nostaa merkittävästi akun sisäisiä häviöitä.
Koska Ri on suuri akusta ei voida ottaa suuria tehoja ulos
koska rajaksi tulee myös napajänniteen pitoaminen liian alas. Rajoituksiin on
myös muita syitä liittyen akun pitkäisyydestä huolehtimiseen.
Kylmäkäytöksessä on huomattaviakin eroja riippuen käytetystä akkukemiasta. Tässä kohden vanhempi kallis NMC111 loistaa. Silti, kuten nähdään häviöt nousee jyrkästi kun akun lämpötila laskee -10°C ja -20°C akun lämpötilassa alkaa ongelmat olla suuria. Se kyllä toimii edelleen ja lämpötila saa edlleenkin laskea reippaasti ennenkuin aletaan olla todella ongelmissa. Vai ollanko? Nimittäin kun Ri suurenee häviöteho on suurta ja akuston kennojen ytimissä taapahtuu lämpiämistä joka samantien alentaa Ri. Joten kun on hiukan malttia ja lakkaa polkemasta kuin singeriä kyllä se siitä liikkelle lähtee (ellei 12V akku ole kyykännyt koska täyssähköautokin tarvii sieltä aika paljon virtaa käynnistyäkseen ns ajotilaan jossa toki HV akusta aletaan sitten ladata myös 12V akkua.).
Taulukossa 7. näkyy myös mainiosti se miksi meille vuosikymmenet opettetu taloudellisen ajon yksi ohje joutaa romukoppaan kun astutaan sellaisen auton rattiin jossa ei ole savupiippua.
Tunnettu vanha savupiippuauton taloudellisen ajon ohje oli: "kiihdytä reippaasti tavoitenopeuteen".
Se joutaa ylläolevan taulukon osoittamalla tavalla historiaan kun ajetaan sähköllä.
Kiihdytä rauhallisemmin, se on
sähköautolla taloudellisempaa. Kylmällä akulla tämä korostuu vielä huikeasti.
Otetaan esimerkit. Akun sisällä syntyvä häviöteho.
Kiihdytys vakioteholla nopeudesta a nopeuteen b
25°C ja -10°C akulla. Esimerkki on vain asian hahmottamiseksi.
Tasainen ajo ~15 kW
25°C häviöteho 0,11 kW ja -10°C 0,54 kW
Kiihdytys 40 kW.
25°C häviöteho 0,77 kW ja -10°C 4,39 kW
Kiihdytys 80 kW.
25°C häviöteho 3,31 kW ja -10°C 24,22 kW
Kun huomioidaan hitaampaaan kiihdytyksen kuluva kaksinkertainen aika
voittaa hitaampi kiihdytys energiataloudessa silti täysin suvereenisti.
0,77*2 =1,54 vs 3,31
4,39*2 =8,78 vs 24,22
Huom. Auton BMS sattaisi rajoittaa huomattavasti
tehoa akun lämpötilan ollessa -10°C
Käytännössä asiat eivät ole lainkaan näin yksinkertaisia. Esimerkit ja laskelmat kuvaavat staattista tilannetta.
Todellisuudessa autoa käytettäessä tilanne elää koko ajan. Yhtenä esimerkkinä se että kun kylmällä akulla otetaan yhtäkkiä akusta suurta virtaa syntyy tehohäviö joka lämmittää akkua.
Akun massa on suuri. Se ei yhdellä muutaman sekunnin virtapulssilla kovinkana paljon ehdi lämmitä.
Akuston kennojen ytimissä, juuri sielä missä se Ri on, siellä sensijaan tapahtuu erittäin nopeaa lämpiämistä joka johtaa samalla Ri laskuun ja samalla tehohäviön putoamiseen.
Kun siellä ympäröivä massa on kylmä ja jalkaa nostetaan kaasulta, virta pienenee tai loppuu, kennojen ytimissä lämpötila laskee nopeasti ja taas kun kaasua polkaistaan on suuri hukkateho, nopea ytimen lämpiäminen.
Vähitellen pidemmän ajon aikana akusto lämpiää ja häviöt vähenee.
Joissain autoissa akustossa voi olla myös aktiivista lämmitystä ja/tai esimerkiksi esilämmitystä latausta varten.
Selvää on etteivät suunnittelijoiden konttorit ole napapiirin alueella ja se näkyy. Asiat voisi paremminkin tehdä kylmiä olosuhteita varten.
Akun sisäinen
resistanssi. x-engineer.org battery pack internal
resistance
Lisää luettavaa akun häviöihin liittyen. (.pdf)
(pdf) Effects of Internal Resistance on
Performance of
Batteries for Electric Vehicles, Rohit Anil Ugle
University of Wisconsin-Milwaukee
Sähköautojen energiankulutuksesta.
1. - ilmanvastus
2. - vierintävastus
3. - voimalinjan häviöt
4. - auton taustakulutus
5. - matkustamon ilmastointi
6. - akun sisäiset häviöt
7. - energian kokonaiskulutus
Sivun alkuun
Sähköautojen energiankulutus
osan etusivu.
Etusivulle
näillä sivustolla ei käytetä evästeitä.
these sites do not use cookies